www.frtcottage.com

Etsivapalvelut ( Yksityisetsiva )

Tervetuloa Petroskoin kansalliseen teatteriin






Kesäkuu 2013


1.06. klo 14.30 - S. Aksakovin sadun pohjalta Tulipunakukka
Satu
Kesto 2 t, yksi väliaika
Venäjän kielellä

12.06. klo 18.00 - Cameo
Kesto 1 t 30 min, ei väliaikaa
Venäjän kielellä

15.06. klo 17.00 - S. Kantervo Kivikirja (A. Linevskin tarinan pohjalta)
Kesto 1 t 30 min, ei väliaikaa
Suomen kielellä, simultaanitulkkaus venäjälle

16.06. klo 18.00 - S. Kantervo Hodari (V. Firsovin satujen pohjalta)
Kesto 1 t 30 min, ei väliaikaa
Karjalan kielellä, simultaanitulkkaus venäjälle



TEATTERIN OHJELMISTO:


BIARMIA (suomen kielellä)
Rock-ooppera perustuu samannimiseen näytelmään, jonka
оn kirjoittanut petroskoilainen runoilija ja näytelmäkirjailija Jelena Soini. 900-luvun tapahtumat muodostavat taustan kauniille rakkaustarinalle. Pääsankareina ovat norjalainen skaldi-runoilija, joka saapuu Vienanmeren
rannikolle norjalaisen kuninkaan laivalla, ja Biarmian heimon noidantytär.
Biarmia – on ensimmäinen kansallisessa historiassa rock-ooppera suomen kielellä Pietarilainen säveltäjä Vladislav Panchenko, Petroskoin konservotoriosta valmistunut, on säveltänyt paljon Kalevala-aiheista musiikkia. Biarmiassa hän on lahjakkaasti käyttänyt skandinavisia aiheita. On syntynyt todellinen etno-rock-ooppera.
Esityksessä ovat mukana talon omat näyttelijät: Pauli Vaklin, Eila Hidman, Elli Närjä, Olga Portretova, Vjacheslav Poljakov, Anatoli Radostev, Elina Veselova, Vadim Malinin, Aleksandr Kuikka, Lidia Sykiäinen ja suomalaiset näyttelijät Riina Uimonen, Jaakko Tohkanen, Marko Tiusanen, Panu Rantalainen ja Terhi Honkonen.
Puvut ja lavastukset on suunnitellut teatterin taiteilija Irina Pronina.



DAAMIT JA HUSAARIT (venäjän kielellä)


Poikamiesten itsekkyys, naisten oveluus, sulhasehdokkaiden kilpaileminen - tätä kaikkea tarvitaan hauskassa esityksessä, jossa pääsankareina ovat upseerit; daamit, palvilajattaret ja sotilaat.
Näytelmä on täynnä iloisia lauluja, tansseja ja pippuroituja vitsejä.
Puolalaisen Aleksandr Fredron kirjoittaman vuonna 1825 näytelmän on ohjannut tunnettu venäläinen ohjaaja Leonid Beljavski.
Rooleissa: Leonid Vladimirov, Elli Närjä, Aleksei Belov; Santeri Kuikka, Anatoli Radostev, sekä Eila Hidman, Elina Veselova, Olga Portretova; Vjacheslav Poljakov; Natalja Alatalo, Olga Jakovleva.
Säveltäjä –Vladislav Panchenko



LAUKKURIT(suomen kielellä)


Onpa täynnä laukkuni kaikenmoista tavaraa! - ehkä näistä Nikolai Nekrasovin laulusanoista voi arvella miten Venäjällä lokakuun vallankumoukseen saakka oli käyty kauppaa.
Keski-Venäjällä oli myös sellaisia laukkukauppiaita, jotka kantoivat konteissaan suolan, mahorkan, kankaiden, tekohelmien, ym. tavaran lisäksi myös kansanlauluja, kirjoja ja runoja.
Karjalan laukkureiden historia alkaa 1500-luvulta. Yli 300 vuotta olivat he kulkeneet pitkin Suomea ja Ruotsia, Norjan rajalle asti.
Petroskoin Kansallinen teatteri esittää musikaalista tarinaa karjalaisista laukkureista, jotka seikkailevat Suomessa viime vuosisadan alussa.
Laukkurit näytelmän pääroolia esittelee Venäjän kansantaiteilija Pekka Mikshijev.



LIPERIADI (suomen kielellä)


Liperiadi-esityksen tekijät ovat: ohjaaja Lev Stukalov, joka on laatinut M. Lassilan Tulitikkuja lainaamassa-pohjalta tämän huvinäytelmän; taiteilija Olga Savarenskaja ja säveltäjä Boris Fogelson.
He ovat keksineet näytelmälle paradoksinimen Homeroksen Iliadista johtuen. Ironista huolimatta nimi kuulostaa oikealta, koska esitys kertoo seikkailurikkaista kahden miehen harharetkistä ja pienen kylän elämästä. Näytelmä on täynnä musiikkia ja tansseja.
Antti Ihalaisen ja Jussi vatasen rooleja esittävät Santeri Kuikka ja Sergei Pronin.



PRINSESSA PIRLIPAT (venäjän kielellä), lastennäytäntö.


E. T. A. Hoffman kirjoitti Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas-sadun pari sataa vuotta sitten.
Satu kertoo pienestä ihmeelliseen maailmaan joutuneesta Mari-tytöstä, joka muuttuu Prinsessaksi. Itse muuttuminen ei ole yksinkertaista.
Se tapahtuu neuvos Ernest Hofmanin taikasanalla.
Irina Proninan suunnttelemat puvut, teatterin valaistus, musiikki, laulut luovat juhlallisen ilmapiirin esityksen aikana.
Prinsessa Pirlipat-näytelmä on tarkoitettu koko perhe.




VANHAN AJAN TILANOMISTAJAT (venäjän kielellä)


Näytelmä voitti kansainvälisessä «Lampi-2002» festivaalissa ja ohjaaja Vladimir Zolotar tuli parhaaksi ohjaajaksi.
Pietarilaisen ohjaajan Vladimir Zolotarin sovitus.
Yksinäytöksinen lyyrinen fantasia.
Kaipaus menneisyyteen ja Gogoliin.
Rauhallinen tarina hiljaisesta rakkaudesta. Päähenkilöt ovat huomaavaisia ja leppyviä. Nykyajan ihmisen kannalta tällainen elämäntapa vaikuttaa ihmeelliseltä ja epätodelliselta, joskus jopa narettavalta. Mutta kaikki me kaipaamme perherauhaa, inhimillisiä arvoja: rakkautta, ystävyyttä ja uskollisuutta. Jokainen voi kuiskata puunonkaloon toiveensa ja se toteutuu. Pääroolia näyttelee Karjalan ja Latvian ansioitunut taiteilija Leonid Vladimirov.



KIRKAAN JÄRVEN SALAISUUS (venäjän kielellä), lastennäytäntö.


Eikä se ole niin pelottava, se lohikäärme lastensadusta, jonka ohjaaja Sergei Pronin on kirjoittanut lasten kansansatujen pohjalle.
Lohikäärme keksii erilaisia konsteja, pelottaa kaikkia ketkä pyrkivät tuottamaan valoa ja lämpöä. Se estää kaikkia koska on lohikäärme, jonka on oltava ilkeä ja paha; vaikkei sitä itse haluakaan.
Vjacheslav Poljakov esittää lohikäärmettä selaisena mukavana ja miellyttävänä. Sadustakin on tullut mukava ja hyväntahtoinen.



TURANDOT (venäjän kielellä)


Princess Turandot on kymmenestä Carlo Gozzin kiroittamasta sadusta tunnetuin. Andrei Andrejevin ohjaama Gozzin fantastinen satu muuttuu kullanveriseksi antiikkitragediaksi (taiteilija Dmitri Orlov), jolloin soi tibetin musiikkia ja valoa. Ohjaaja on ottaanut huomioonsa myös Fr. Schillerin mieltä, joka omassa Turandot-teoksessaan on kirjoittanut kaikkien Gozzien sankareiden olevan marionetteja, täsmällisen liikkumattomia nukkeja, mikä tuntuu näytelmässä, jossa näyttelijät alkavat liikkua vasta ohjaajan kasisssä kuin sakkinappuloita sakkilaudalla.
Turandotin roolia esittää Elli Närjä



E.LÖNNROT KALEVALA


Eeppinen runoelma muinaisten karjalaisten ja suomalaisten kansanrunojen pohjalta.
Ensimmäistä kertaa Karjalan ammattinäyttämöllä Kalevalaa esitetään venäjän kielellä. Tutkittuaan perin pohjin Kalevalan pietarilainen ohjaaja Andrei Andrejev asettaa näyttämölle mysteerimuodossa kaksi ensimmäistä eepoksen runoa. A. Andrejev käyttää avukseen eri alojen asiantuntijoita ja suomalaisen lääkärin ja tutkijan Elias Lönnrotin keräämää aineistoa.
Kahdeksan nuorta näyttelijää näyttelee Maailman syntyä.
Eino Kiuru ja Armas Mishin ovat taidokkaasti kääntääneet Kalevalan ensimmäisen ja toisen runon.




LEMBI (suomen kielellä)


PÄÄROOLISSA: Vaklin Pauli, Kuikka Aleksandr, Lavrenov Serge, Miksijeva (Kettunen) Vieno,- Närjä Elli, Petrasova Olesja, Poljakov Vjacheslav, Portretova Olga, - Radostev Anatoli, Sindonen (Sykiäinen) Lidia, Jakovleva Olga,
Uimonen Riina, Marko Tiusanen.




ILOINEN NUOHOOJA (venäjän kielellä), lastennäytäntö.


Opittavan ja todella hauskan esityksen Kuningatar laulussaan laulaa ettei ole helppoa hallita ja johtaa satukuningaskuntaansa. Todellisuudessahan kuningaskunta ei ole hyvin voiva: uuninpiiput savuttavat, ikkunoista vetää, hanat vuotavat, pääministeri varastaa kassarahaa ja hovidaami osaa vain niiauksia. Onneksi satukunnasta löytyy ainut tuhattaituri, joka osaa korjata piiput, hanat ja lasittaa ikkunat. Hän on köyhä, mutta antelias ja sydämellinen. Loppuen lopussa kunaningaskunnan prinsessa Masa rakastuu häneen. Pieatrin valtion teatteriakatemian opiskelija Denis Shibajev on ohjannut esityksen ja musiikin on säveltänyt Oleg Gurejev.



INTOHIMOT JALAVIEN VARJOSSA (suomen kielellä)


Miltä tuntuu, jos huoneistonne olisi ampumaradalla?
Jos juku mies kivääri kädessä seuraa ja valvoo teitä koko ajan ja jos teiltä yritetään viedä viimeinen toivo ja rakkaus ja oikeus olla onnellinen, pitäisittekö siitä? Kuuluisa dramaturgi
Viktor Slavkin (Nuoren miehen aikuinen tytär-näytelmän tekijä) on keksinyt sellaisen tilanteen, jossa mukavat sivistyneet ihmiset asuvat… ampuradalla, jonka isäntä on aikamoisen raju mies. Esityksen on ohjannut Karjalan tasavallan ansioitunut taiteilija Petroskoin Kansallisen teatterin näyttelijä Leonid Vladimirov, joka esittää Ampujan-roolia.



SATEENKAARI lastennäytäntö (venäjän kielellä)


Esko-Pekka Tiitisen satu Kuivuhiiri ja Päästäinen on osa Tanssin ja teatterin
rajanylittävän toiminnan kehittäminen- hanketta. Sen rahoitti Euregio Karelia Naapuruusohjelma ja Itä-Suomen läänihallitus. Petroskoin Kansallisen teatterin ohjaaja Lidia Tolstova ohjasi Joensuun kaupungin teatteriin ja suomalainen ohjaaja Timo Ventola teki lastenesityksen Petroskoissa. Fjodor Jevtifejev ja Valentina Sidorova suunnittelivat lavastukset ja puvut, musiikin sävelsi tunnettu suomalainen säveltäjä Kaj Chydenius. Kummankin esityksen musiikkisovituksen teki Petroskoin Kansallisen teatterin musiikiosaston johtaja Oleg Gurejev.
Sateenkaari on rakkausnäytelmä, leikki, kolmiodraama. Se on tarina ystävyydestä, yksinjäämisen pelosta ja pelon synnyttämästä suvaitsemattomuudesta.
Rooleissa: Aleksei Belov, Vadin Malinin ja Olga Jakovleva. Pieni näyttämö.




NISKAVUOREN NAISET (suomen kielellä)


Niskavuoren naiset (1936) – on H. Wuolijoen Niskavuoren näytelmäsarjasta täydellisimpiä ja syvällisimpiä teoksia. Se kertoo vanhan kartanon patriarkaalisen elämäntavan hajoamisesta, kuinka vaikea on nuoren sukupolven irtautua vanhoista juurtuneista perinteistä. Näytelmän pääkohde on «kivipesä» – Niskavuoren kartano, jossa hallitsee rahan himo. Nuoren opettajattaren tultua kylään vanhat tavat eivät enää tepsi. Rakkaus ja omanarvontunto ovat ristiriidassa moraalin kanssa.



SE, JOKA ASUU KATOLLA (venäjän kielellä)


A.Lindgrenin sadut tunnetaan ympäri maailmaa. Ne ovat suosittuja sekä aikuisten että lasten keskuudessa. Niitä esitetään säännöllisesti maailman eri teattereissa. Petroskoin Kansallisen teatterin Se, joka asuu katolla-esitys on hauska, ystävällinen. Pääsankarinahan on Karlsson joka osaa temmata kaikkia ja tekee erilaisia konsteja. (Karlsson – Santeri Kuikka).



 
353187  
www.frt.fi